Nuorena vitsa väännettävä
Kiinnostukseni palvelutyöhön syntyi varhain. 6-vuotiaana sain lastentarhan Siiri-tädiltä lahjaksi tyttöjen helminauhan. Päätin lyödä ”helmillä” rahoiksi ja lähteä myymään niitä ovelta ovelle. Isompi helmi maksaisi markan ja pienempi kymmenen penniä. Siskosta tein myyntiapulaisen. Myyntivarastoamme kuljetin lapasessa.
Saimme nopeasti myydyksi yhden ison ja kaksi pientä helmeä. Ansaitut myyntitulot käytimme ostamalla läheisestä baarista pullon keltaista Jaffaa puoliksi.
Kouluaikana pidin kotona myyjäisiä. Silloin äiti sai tulla lastenhuoneeseen vain rahapussin kanssa. Myynnissä oli koulussa tekemiäni töitä. Myynnin nälkää tyydytin myös myymällä jouluna partion joulukalentereita ja keväällä Kevätpörriästä. Kunnia-asiani oli ottaa myyntiin puolet enemmän kuin muilla oli. Niin kauan kiersin ovelta ovelle, että sain kaikki myydyksi.
Aikuisena päädyin Itämerelle matkustajalaivalle töihin. Käsitykseni asiakastyöstä laajeni ja ymmärsin organisaation toimivuuden merkityksen palvelulle ja liiketoiminnalle. Kiinnostuin asiasta niin paljon, että syvensin osaamistani yliopistotutkinnon verran. Valmistuin sosiologiksi ja valtiotieteiden maisteriksi ja erikoistuin organisaation kehittämiseen. Osaamistani olen täydentänyt tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnolla, opettajan pedagogisella pätevyydellä ja lukuisilla kursseilla.
Vuodesta 2006 olen pyörittänyt omaa yritystäni Sosiosolvea ja erikoistunut palvelujen kehittämiseen. Kehittämisen kohteena voi olla palvelu tuotteena, organisaatiokulttuurina tai asiakastyötä tekevien ammattitaito. Tavoitteena on aina saada lisää tyytyväisiä asiakkaita ja enemmän myyntiä.
|